Lukemisen, sosiaalisuuden ja pelillisyyden risteymiä Goodreads -sivustolla
Perinteinen kirjallisuus ja verkkomediat nähdään usein enemmän tai vähemmän toisensa poissulkevina ajanvietteinä. Tämä on kuitenkin varsin vanhentunut ja yksipuolinen näkemys, joka ei ota huomioon modernin mediakentän monipuolisuutta ja sosiaalisten verkostojen potentiaalia elävöittää myös perinteisempiä medioita. Eri verkkoympäristöt tarjoavatkin monille lukijoille elinvoimaisia ja helposti saavutettavia yhteisöjä sekä alustoja joissa he voivat keskustella kirjallisuudesta, antaa ja vastaanottaa uusia kirjasuosituksia sekä hankkia uutta tietoa heille läheisistä kirjoista tai kirjailijoista.
Omaksi suosikikseni verkossa sijaitsevista kirjallisuusyhteisöistä on muodostunut sivusto nimeltään Goodreads. Goodreads on omalaatuinen fuusio sosiaalisesta mediasta ja kirjallisuussivustosta, ja sitä onkin kuvailtu kirjallisuuden Facebookiksi. Sivustossa ei kuitenkaan viehätä ainoastaan sen sosiaalinen puoli, vaan myös sen kyky toimia omaa lukuharrastusta jäsentävänä ja monipuolistavana sovelluksena.
Goodreadsin perustaja Otis Chandler kertoo inspiraation sivuston kehittämiselle tulleen halusta saada enemmän kirjasuositteluja ja arvioita hänen ystäviltä ja muilta hänen omaan viiteryhmään kuuluvilta henkilöiltä ennemmin kuin perinteisen median kirjallisuus asiantuntijoiden kautta. Sivuston sosiaalinen ulottuvuus alkoi kuitenkin kehittymään nopeasti ja tekijöitä itseäänkin yllättävillä tavoilla. Sen sijaan että Goodreads kokoisi vain vanhoja ystäviä yhteen kirjallisuuden äärelle, sivuston sisälle on kehittynyt itsenäisesti uusia yhteisöjä erilaisten aihepiirien ympärille.
Sivustolla on n. 90 miljoona rekisteröitynyttä käyttäjää ja sen tietokannat sisältävät yli 2 miljardia teosta. Teosten joukkoon kuuluu perinteisempien painettujen kirjojen lisäksi myös sarjakuvia, zine-julkaisuja, e-kirjoja sekä digitaalisessa muodossa julkaistua interaktiivista fiktiota. Sivustolle sisällettyjen teoksien moninaisuus ottaa hienosti huomioon eri ihmisten vaihtelevat lukutavat ja tottumukset sekä ohjaa käyttäjiä monenlaisten tekstiaineistojen äärelle.
Sivuston käyttäjät luovat itselleen vapaamuotoisen profiilin, jonka yksilöiminen on eräs sivuston vetovoimaisimpia tekijöitä. Omia suosikki genrejä ja aihepiirejä voi valita jo heti käyttäjätilin luomisen yhteydessä. Sivusto tarjoaa näiden perusteella käyttäjille erilaisia suosituksia. Suosituksia määrittelevä algoritmi kehittyy käyttäjän oman aktiivisuuden myötä, ja mitä enemmän käyttäjät merkkaavat tai arvioivat itselleen kirjoja joita he ovat jo lukeneet tai joista he ovat kiinnostuneita, sen tarkemmin algoritmin toimii.
Omaan profiiliin kuuluu myös oma ’kirjahylly’, johon käyttäjät voivat lisätä sivuston tietokannoista löytyviä teoksia eri kategorioiden alle. Oman kirjahyllyn järjestely onkin hauskaa ajanvietettä ja se antaa hyvää kuvaa siitä minkälaisen kirjallisuuden parissa aikaansa on pääosin viettänyt. Kirjahyllyyn voi toki lisätä myös sellaisen kategorian johon lisää kirjoja joita haluaisi tulevaisuudessa lukea, jolloin se toimii hyvänä varastona esimerkiksi Goodreads-yhteisöstä saamilleen kirjasuosituksille.
Sivustoa voi käyttää myös kanavana omalle kirjoittamiselle. Sivusto sisältää genrejen ja tägien mukaan järjestetyn arkiston, johon käyttäjät voivat lähettää omaa luovaa kirjoittamista tai lukea muiden tekstejä. Käyttäjillä on myös mahdollisuus kommentoida näitä tekstejä ja käydä niistä keskusteluja.
Itselleni sivuston koukuttavin puoli oli sen vuotuinen lukuhaaste. Lukuhaasteen laajuuden ja tarkemmat sisällöt voi valita itse, eikä se olekaan sisällöllisesti mitään muutakaan lukuhaastetta kummempi. Goodreadsin lukuhaasteen koukuttavuuden tekeekin sivuston käyttöliittymään sisällytetty oman haasteessa etenemisen seuranta, joka yksinkertaisuudestaan huolimatta motivoi tietynlaisessa pelillisyydessään valtavasti pysymään haasteessa kärryillä.
Sivustolla on toinen samantyylinen mittari, johon voi päivittää edistymistään sen kirjan kanssa jota milloinkin on lukemassa. Mittariin syötetään se sivunumero johon kirjassa on viimeksi jäänyt, jonka jälkeen sivusto laskee prosentteina kuinka paljon kirjasta on jäljellä. Vaikka tämäkään toiminto ei ole periaatteessa millään tavalla innovatiivinen, se on sivuston omaan käyttöliittymään yhdistettynä erittäin motivoiva, ja omalla kohdallani nämä työkalut saivat lukemisen tuntumaan konkreettisemmalta ja siltä, että jokainen loppuun luettu kirja oli todellinen saavutus.
Myös kenen tahansa käyttäjän kyky tehdä Goodreadsissa arvioita on hyvin viehättävä ominaisuus, sillä se ensinnäkin mahdollistaa uusien äänien kuuluvuuden kentällä, jossa monen teoksen suhteen vallitsee enemmän tai vähemmän konsensus, ja jossa vain harvalla on mahdollisuutta saada todellista sananvaltaa lukukokemustensa ja kritiikin osalta. Tämä ominaisuus kannustaa käyttäjiä myös miettimään lukemiaan teoksia kriittisemmin tai analyyttisemmin, jonka kautta moni voi löytää kirjoista sellaisia puolia joita ei olisi muuten huomannut.
Goodreadsissa on perustason käyttäjien lisäksi niin kutsuttuja ”Author” ja ”Librarian” käyttäjätilejä. Näiden käyttäjien erikoisstatukset ovat sivuston moderaattorien erikseen hyväksymiä. Librarian tason käyttäjät ovat sivuston aktiivikäyttäjiä, jotka osallistuvat myös sen ylläpitoon ja sisältöjen muokkauksiin. ”Author” käyttäjät ovat nimensä mukaisesti itse kirjailijoita, jotka voivat muiden käyttäjien tavoin luoda sivustolle profiilin erikoisstatuksella ja hyödyntää tätä profiilia omien teosten esille tuomiseen sekä kanssakäymiseen lukijoiden kanssa. Lukijat voivat esimerkiksi keskustella kirjailijoiden kanssa ja kirjailijat saattavat pitää sivustolle myös yleisölle avoimia kyselytuokioita.
Kirjailijoiden tuominen osaksi sivustoa tekee yleisön ja tekijän välisestä kanssakäymisestä monille helpompaa ja saavutettavampaa, mutta ennenkaikkea tuo kirjailijoita lähemmäksi lukijoita sillä, että he ovat molemmat osa samaa virtuaalista tilaa ja yhteisöä. Tässä piileekin tärkeä osa sivuston viehätystä ja potentiaalia myös niille, jotka eivät ole kovin aktiivisia lukijoita mutta haluaisivat kehittää lukuharrastustaan. Sivuston kyky tehdä monenlaisista, enemmän tai vähemmän erikoistuneista yhteisöistä laajalle yleisölle helposti saavutettavia sekä sen kyky toimia alustana erittäin monipuoliselle kirjallisuudelle toimii hienosti kirjallisuuden harrastajia yhdistävänä tekijänä.
Goodreads on käyttäjille ilmainen, mutta se tuottaa omistajilleen suuria määriä rahaa integroimalla sivuston osia verkossa sijaitseviin kirjakauppoihin. Vuonna 2013 jättiläisyritys Amazon osti sivuston itselleen, joka herätti niin kirjoittajien omissa yhteisöissä kuin myös sivuston käyttäjissä hyvin perusteltuja pelkoja siitä, että tämä johtaisi verkon kirjamarkkinoiden monopolisoitumiseen. Amazon teki samanlaisen hankinnan itselleen jo vuonna 2008 sen ostaessa Shelfari nimisen kirjallisuuteen keskittyvän sosiaalisen alustan, ja pelot monipolisoitumisesta ovat muutenkin ymmärrettäviä, Amazonin osuuden ollessa lähes puolet Yhdysvaltojen verkkopohjaisesta kaupankäynnistä.
Amazonin hallinta sivustosta ei ole ongelmallinen ainoastaan sen potentiaalista hyödyntää sitä laajentamaan sen hallintaa kirjamarkkinoista, vaan myös siinä, että myyntivoittoihin vahvemmin perustuva liikemalli voi ajaa sivuston algoritmejä ja painotuksia epädemokraattisiksi. Tämä voisi tarkoittaa sitä, että sivusto alkaisi esimerkiksi aggressiivisesti ’puskemaan’ tiettyjä kirjoja joiden halutaan myyvän hyvin, sillä kustannuksella että muut yhtälailla ellei enemmänkin huomiota ansaitsevat teokset jäisivivät näiden varjoon.
Sivustoa on kuitenkin mahdollista käyttää ensisijaisesti vain sosiaalisena ja omaa lukemista jäsentävänä sekä syventävänä alustana. Sivusto ei vaadi käyttäjiä ostamaan mitään ja sivusto on pysynyt jo vuosia sisällöltään ja toiminnaltaan melko samanlaisena alustana, jonka pääpaino on edelleen edelleen vahvasti uusien kirjallisten yhteisöjen luomisessa.
Kirjoittaja: Urho Tulonen, Jyväskylän yliopisto
Lähteet:
https://www.statista.com/statistics/252986/number-of-registered-members-on-goodreadscom/
https://expandedramblings.com/index.php/goodreads-facts-and-statistics/
https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S1751157718305078
https://help.goodreads.com/s/article/About-Goodreads-Librarians
https://www.goodreads.com/author/program
https://www.theguardian.com/books/2013/apr/02/amazon-purchase-goodreads-stuns-book-industry
https://www.emarketer.com/content/amazon-now-has-nearly-50-of-us-ecommerce-market