Kirjastot aikuisten lukutaidon tukena

Lukemattomat mahdollisuudet -hanke järjesti 10.12.2020 Kirjastot aikuisten lukutaidon tukena -webinaarin, joka oli paitsi Lukulux-käsikirjan julkaisutilaisuus niin myös koko hankkeen päätöstilaisuus. Lukutaidossa on vetovoimaa eikä webinaariähky tuonut pelättyä osallistujakatoa, vaan päinvastoin: mukana oli reilut 160 osallistujaa alusta loppuun!

Tilaisuuden kolme puheenvuoroa nostivat esiin kirjastoissa tehtävän lukutaitotyön arvon, mutta ne kannustivat myös kirjastoja katsomaan eteenpäin sekä etsimään uusia ratkaisuja, kohderyhmiä ja verkostoja. Turun kirjastopalvelujohtaja Rebekka Pilppula konkretisoi puheenvuorossaan, että yleisessä kirjastossa on lasten ja nuorten lukutaidon tukemiseksi tehty pitkäjänteistä työtä, joka kantaa yksilöä pitkälle aikuisikään. Tutkija Veera Kivijärvi nosti esiin Lukulux-käsikirjan käytännössä testatut osallistavat menetelmä. Veera painotti sitä, että kirjastoympäristö on rikas ja se tarjoaa valtavasti mahdollisuuksia soveltaa sanataidetta. Hän toivoi, että termiä sanataide ei kavahdettaisi, sillä se viittaa moninaiseen matalankynnyksen menetelmäjoukkoon, joka soveltaa kieltä ja sanoja. Työkalujen valinnassa kirjastolaisten kanttaisikin luottaa omaan osaamiseensa ja kääntää katse siihen aikuisryhmään, jonka kanssa toimitaan. Ryhmää kuuntelemalla haarukoituu sopiva menetelmä, joka motivoi osallistujia. Veera Kivijärvi kannusti jokaista tarttumaan Lukulux-käsikirjaan, soveltamaan sitä rohkeasti ja houkuttamaan sen avulla lukemaan tottumattomia aikuisia kirjastoon ja tekstien pariin.

Apulaisprofessori Sari Sulkunen puolestaan nosti esiin PIAAC-tutkimuksen, jossa on kiinnostavaa tietoa mm. aikuisten lukutaidosta. Uusi aikuisten perustaitoihin keskittyvä PIAAC on tuloillaan ja sen tulokset ovat varmasti sellaisia, joihin kirjastojen kannattaa paneutua. Sari Sulkunen tarkasteli myös monilukutaitoa ja monilukutaidon pedagogiikkaa, johon liittyy keskeisesti osallisuus, identiteetti ja yhdessä toimiminen. Hän näkee, että yleisellä kirjastolla on informaalin ja non-formaalin oppimisen ympäristönä erinomainen vapaus testata erilaisia yhteisöllisiä toimintamalleja, joilla tuetaan aikuisten luku- ja oppimistaitoja. Lukulux-käsikirja on tästä erinomainen esimerkki!

Lukemattomat mahdollisuudet –hanke on vahvasti kiinnittynyt oppimiseen ja myös webinaari oli valjastettu oppimisympäristöksi. Turun AMK:n kirjastoalan opiskelijat olivat osana opintojaan suunnitelleet pari napakkaa tekstitreeniä, joihin webinaarilaiset osallistuivat pienryhmissä. Opiskelijoille tämä oli ainutlaatuinen tilaisuus päästä vetämään digiharjoitusta kirjastoalan ammattilaisille, soveltamaan osallistavia menetelmiä käytännössä ja harjoittelemaan ohjaustaitoja verkossa. Kokemus oli jännittävä, mutta onnistunut, sillä palautteessa opiskelijat saivat kiitosta ja osallistujat sanoivat ottavansa menetelmiä käyttöön sekä palaavansa käsikirjan pariin. Tämän kokemuksen myötä työelämään on astumassa uusia kirjastoalan ammattilaisia, joilla on jo kokemus digiohjauksesta ja matalankynnyksen sanataiteen menetelmistä.

Webinaarin ennakkotehtävät olivat sanataideyhdistys Rapinassa toimivien Jyväskylän yliopiston opiskelijoiden Mari Hintikan ja Johanna Virtalan käsialaa. Kolme ennakkotehtävää tähtäsi siihen, että osallistujat pohtivat suhdettaan lukemiseen sekä tutustuvat Lukulux-käsikirjaan ennen webinaaria. Ensimmäinen ennakkotehtävä kannusti osallistujia miettimään, mitä ennakkokäsityksiä itse kullakin on lukemaan tottumattomista nuorista aikuisista. Vastaajat muodostuivat pääsääntöisesti kirjastolaisista, jotka kertoivat kohtaavansa lukemaan haluttomia nuoria asiakkaita pääsääntöisesti silloin, kun nämä tulevat koulutehtävien takia kirjastoon.

Toisessa ennakkotehtävässä pyydettiin miettimään, miten luodaan positiivisia lukukokemuksia. Näissä pohdinnoissa painottui ammattimainen ote, jolla kirjastossa kohdataan kaikki asiakkaat. Kolmas ennakkotehtävä kehotti osallistujia kääntämään katseen omiin lukutottumuksiin ja siinä tapahtuneisiin muutoksiin. Selvästi lukeminen on vastaajille merkityksellistä ja suhde siihen on muuttunut elämän myötä. Toiset kertovat olleensa ahkeria lukijoita pienestä pitäen, kun taas toiset ovat kasvaneet tai vielä kasvamassa lukijuuteen. Elämänvaiheet heijastuvat lukutottumuksiin; muutama vastaaja kertoi, että lukeminen on ollut heille keino selviytyä vaikeasta tilanteesta, kun taas toiset sanovat, että haastavassa elämän vaiheissa lukeminen jäi kokonaan.

Lukemattomat uskoo vakaasti siihen, että Lukulux-käsikirja lähtee lentoon. Heikosti lukevat aikuiset ovat jääneet lukutaitokeskustelusta syrjään monestakin syystä. Mahdollisesti taustalla on se, että aikuisten heikkoon lukutaitoon on Suomessa havahduttu vasta viime vuosina, toisaalta heikko lukutaito on sensitiivinen asia, jota ei kuuluteta: Miten siis tunnistetaan ja tavoitetaan lukemisesta etääntynyt ihminen? Ennakkotehtävien perusteella näyttäisi siltä, että heikko lukutaito liitetään ennen kaikkea nuoriin eikä lukematonta aikuista vielä hahmoteta. Mikäli halutaan houkuttaa ihmisiä lukemaan, on saavutettava heidät, ymmärrettävä heitä ja kuunneltava, miksi he eivät esimerkiksi tule kirjastoon, miksi he voivat kokevat, että yleinen kirjasto ei ole heille. Löytämällä vastaukset näihin kysymyksiin, päästään yleisen kirjaston perusarvojen, demokratian ja tasa-arvon, ytimeen.

Kirjoittaja: Ritva Hyttinen, Turun ammattikorkeakoulu