Kirja on aina kirja – vai onko sittenkään?

E-kirjat ja äänikirjat ovat yleistyneet suomalaisten näytöillä ja korvanapeissa. Ensimmäiset äänikirjat julkaistiin CD-levyillä, joita oli mahdollista ostaa DVD-levyjen tapaan kaupasta tai lainata kirjastosta. Näitä kiekkoja soiteltiin kanneltavalta CD-soittimelta tai autostereoista, jotkut edelläkävijät kannettavalta CD-soittimelta vaikkapa kävelylenkillä. Melko tarkalleen kymmenen vuotta sitten julkaistussa uutisessa uumoiltiin, että tulevaisuuden visiossa äänikirjoja voitaisiin ehkä jonain päivänä kuunnella mp3-tiedostoina kännykän kautta. Tänään 2020-luvulla älypuhelimiin on saatavilla kymmenittäin erilaisia äänikirjapalveluja tarjoavia sovelluksia, ja monilla media-alan suuryrityksillä on omat ääni- ja e-kirjoihin keskittyneet, tarkasti brändätyt tuotteensa. Äänikirjabusiness ja perinteinen kustannusala ovat osin jo fuusioituneet.

Sekä ääni- että e-kirjojen lainausmäärät kirjastoissa ovat kasvaneet huimaa, jopa 40 %:n vuositahtia. Mobiilisti taskussa kulkevat kirjat ovat houkuttaneet aivan uusia lukijoita kirjojen pariin. Maailmanlaajuinen koronavirustilanne on sulkenut kirjastot, ja tässä tilanteessa verkostosta vapaasti lainattavat e- ja äänikirjat ovat nousseet suosioon. Ääni- ja e-kirjapalvelut ovat kasvattaneet myyntiään korona-tilanteessa, jossa kotoilevat kansalaiset kaipaavat luettavaa kirjastojen ovien pysyessä kiinni.

 

Monimuotoisuutta vastakkainasettelun sijaan

Paperittomat kirjat herättävät ajatuksia paitsi lukijoiden keskuudessa, myös kirjailijoiden parissa: osa pitää e- ja äänikirjoja loistavana formaattina, osan mielestä ne turmelevat kirjallisuuden luonteen. Kahvipöydissä on esitetty huolestuneita puheenvuoroja siitä, että perinteinen lukemisen taito on katoamassa, kun kirjallisuus on muuttumassa nopeasti nautittavien korvakarkkien muotoon. Kirjastojen tilastot ovat kuitenkin osoittaneet, ettei perinteinen kirja ole katoamassa mihinkään: perinteisiä paperisia kirjoja lainataan edelleen, eikä kaikki kirjallisuus ole muuttumassa biteiksi tai audioaalloiksi.

Vastakkainasettelun sijaan uudet tekstimuodot voitaisiin nähdä rikkautena ja mahdollisuutena uuteen: kännykässä mukana kulkevat tekstit voivat olla lukemaan tottumattomille uusi mahdollisuus tutustua teksteihin ja löytää oma tapansa lukea. Paperittomat kirjamuodot, jotka houkuttavat lukemaan, tuskin ainakaan vähentävät niiden ihmisten lukemista, joille perinteinen kirja on lähtökohtaisesti totaalinen turn-off. Kaikenlainen lukeminen on yhtä arvokasta, tapahtuipa se sitten perinteistä paperikirjaa lukulampun valossa lukien tai äänikirjaa kaupungilla kävellessä kuunnellen.

 

Lukemattomista työkaluja monenlaisten lukijoiden kohtaamiseen

Lukemaan tottumattomien aikuisten innostamisessa lukemisen äärelle on tärkeää lähteä liikkeelle lukijoiden omista lähtökohdista ja löytää heille soveltuvimmat tavat tutustua teksteihin. Lukemattomat mahdollisuudet -hankkeessa tähän on tartuttu käyttämällä kohderyhmän parissa työskentelyssä monipuolisia menetelmiä ja erilaisia tekstimuotoja. Tavoitteena ei ole ollut ”oikean” lukemisen muodon löytäminen ja lukemaan tottumattoman istuttaminen tiiliskiviromaanien ääreen, vaan lukemaan innostaminen uusilla ja raikkailla tavoilla, jotka on muotoiltu vähän lukevan tarpeisiin sopiviksi.

Olemme parhaillaan kokoamassa näitä menetelmiä ja niiden käyttöön liittyviä toimintatapoja verkossa julkaistavaan käsikirjaan, joka on valmistumisensa jälkeen kaikkien käytettävissä. Verkkokäsikirjan antia voivat hyödyntää niin kirjastoammattilaiset kuin nuorten aikuisten kanssa toimivat tahot, oppilaitokset, järjestöt, opettajat, opinto-ohjaajat, tuutorit, ohjaajat – ihan jokainen, joka kokee menetelmät hyödyllisiksi. Pysy siis kuulolla!

 

Kirjoittaja: Tiina Suni, Turun ammattikorkeakoulu

 

 

Lähteet

Äänikirjat tekevät tuloaan myös kännyköihin. Yle Uutiset. https://yle.fi/uutiset/3-5600562

E-kirjojen ja äänikirjojen lainaaminen Suomen kirjastoista nousi 40 prosenttia – Idiootit ympärilläni kiinnosti eniten. Helsingin Sanomat. https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000006007634.html

Kirjojen suoratoistopalvelu Storytel ostaa Suomen kolmanneksi suurimman kustantamon Gummeruksen. Helsingin Sanomat. https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000006241813.html

“Ei vitsi”, ajatteli Mika Hartio, kun löysi e-kirjat – uusi ilmiö houkuttelee myös nuorempia miehiä kirjojen pariin. Yle Uutiset. https://yle.fi/uutiset/3-10606858

Sähköisiä kirjoja lainataan selvästi aiempaa enemmän – kirjasto hankkii lisää lukuoikeuksia. Yle Uutiset. https://yle.fi/uutiset/3-11314188

Hauskoja kirjoja kuunneltaisiin nyt enemmän kuin niitä on tarjolla – Äänikirjojen suosio kasvaa entisestään, kun ihmiset haluavat hetkeksi pakoa koronakriisistä. Yle Uutiset. https://yle.fi/uutiset/3-11278885

Äänikirjojen suosio kasvaa, mutta aina kirja ei taivu ääneen luettavaksi – kirjailija Anu Kaaja: Äänikirjat voisivat kehittyä kuunnelmien suuntaan. Yle Uutiset. https://yle.fi/uutiset/3-11210509

Kirjoitettu hiljaa luettavaksi. Helsingin Sanomat. https://www.hs.fi/sunnuntai/art-2000006356126.html

Perinteiset kirjat pitävät pintansa myös nuorten keskuudessa, vaikka e-lainat yleistyvät. Yle Uutiset. https://yle.fi/uutiset/3-11248433