Seinäjoen lukuohjaajakoulutuksen vieraskynä: Mietteitä etälukuohjauksesta ja lukuohjauksesta

Keväällä 2020 alkanut koronaviruspandemia aiheutti haasteita myös lukuohjaajakoulutukseen. Alkuperäinen suunnitelmani oli, että olisin havainnoinut omaa ryhmääni keväällä ja suunnitellut sitten varsinaista lukuohjausta havainnointikerran pohjalta.  Kun käytännössä kaikki paikat olivat kiinni, en päässyt toteuttamaan havainnointia alkuperäisen suunnitelmani mukaan. Suunnitelmiin piti siis tehdä muutoksia.

Niinpä aiemmista suunnitelmista poiketen aloitin keväällä lukuohjaukseni toteuttamisen etänä. Sopivien välineiden ja työkalujen valinta tuotti alkuun hieman päänvaivaa. Minun tulikin opetella uusien työkalujen hallintaa, mikä oli mielenkiintoista mutta haastavaa. En esimerkiksi ollut aiemmin käyttänyt Padlet-seinää, mutta huomasin pian, kuinka käytännöllinen työkalu se onkaan. Teimme ohjattavan ryhmäni kanssa itsestämme ystäväkirjan sivun, jonne jokaisella oli mahdollisuus kirjoittaa itsestään asioita sen verran kuin halusi.

Tutustuminen etänä ei kuitenkaan ollut helppoa, koska en ymmärtänyt hyödyntää Teams- tai Zoom-palveluja. Teams ja Zoom yms. alustat antaisivat lisää mahdollisuuksia etänä toteutettavalle ohjaukselle. Palveluissa olisi mahdollisuus esimerkiksi jakaa ihmisiä pienempiin ryhmiin, jolloin myös ryhmätyöt onnistuisivat. Näissä palveluissa on mahdollisuus myös videoyhteyteen, jolloin voisi kohdata ihmiset lähes kuin kasvotusten. Syksyllä näihin palveluihin muissa yhteyksissä paremmin perehtyneenä ymmärrän niiden hyödyllisyyden.

Syksyllä paikat jälleen avautuivat ja se mahdollisti viimein havainnoimiset sekä lukuohjauksen tekemisen paikan päällä. Tutustuinkin ryhmääni vielä ”livenä” ja kokeilimme perinteisiä lukuohjauksen menetelmiä kuten lukumaistiaisia ja fiiliskorttien avulla tutustumista.

Päällimmäisenä lukuohjauksesta jäi mieleeni se, että vapaaehtoisuus on ohjauksessa tärkeätä. Ketään ei saa pakottaa osallistumaan, ja jokainen osallistuu aktiviteetteihin omista lähtökohdistaan. Yhtenä vaihtoehtona lukuohjauksen toteuttamiseksi voikin nähdä henkilökohtaisen lukuohjauksen, jossa on mahdollista päästä syvemmälle tietyn henkilön mieltymyksiin, toimintatapoihin sekä lukutottumuksiin. Ihmisiin tutustumiselle tulee jättää aina aikaa. On hyvin tärkeätä tutustua ohjattavaan ryhmään kunnolla ennen varsinaista lukuohjausta. Tällöin osaa ottaa paremmin käyttöön juuri tietylle ryhmälle sopivia aktivoivia menetelmiä ja samalla voi saada porukan innostumaan lukemisesta.

Lukuohjaajakoulutus oli kaikin puolin mielenkiintoinen. En ollut aiemmin tehnyt mitään tällaista. Opin koulutuksesta paljon. Kevään kokemukset tuntuivat alkuun haastavilta, kun suunnitelmat muuttuivat, mutta tilanteeseen oli vain pakko sopeutua. Jälkeenpäin ymmärsin, että sitähän lukuohjaus juuri on. Suunnitelmia voi joutua muuttamaan nopeastikin tilanteen mukaan.

Mielestäni koulutuksen avulla tuotettu Lukulux-käsikirja on todella kattava, ja sitä voi hyödyntää jatkossa lukuohjauksessa ja muussa kirjastotyössä. Varsinkin ohjeet ideapajojen, tekstitreenien ja sanataidepajojen järjestämiselle ovat hyödyllisiä. Käsikirjaa onkin hyvä markkinoida kirjastoissa, jotta toimintatavat tulevat tutuiksi koko henkilökunnalle.

 

Kirjoittaja: Kati Leppäkoski