Turun lukuohjaajakoulutuksen vieraskynäkirjoitus: Lentäviä lauseita ja lukubingoa - Uusia yhteistyökuvioita luomassa

04.03.2020

Kirjastopalveluista kerrotaan kirjastoissa koululaisille ja opiskelijoille sekä toisaalta eläkeläisryhmille. Nuoret aikuiset ovat yleensä väliinputoajaryhmä. Heidän käsityksensä kirjastopalveluista saattaa olla peräisin yläkoulun kirjastokäynniltä.  Nuoret aikuiset, joiden opiskelu on jäänyt yläkouluun ja taustalla on esimerkiksi työttömyyttä, päihteiden käyttöä tai mielenterveysongelmia, saattavat kärsiä myös heikosta lukutaidosta. Heidän elämässä kirjasto maksuttomana palveluna ja avoimena, matalan kynnyksen tilana voi kuitenkin olla hyvin merkittävä syrjäytymisen ehkäisijä. Olisi tärkeä saada tällaisten nuorten aikuisten kirjastotietämys päivitettyä ja tukea heidän lukemistaan ja lukutaitoaan. Osana lukuohjaajaopintoja oli mahdollisuus kohdata juuri näitä nuoria aikuisia toteuttamalla heille lukuohjaustapaamisia.

Kävin tutustumassa Toimintatila Wirikkeen toimintaan syksyllä 2019.  Wirike on osa Loimaan kaupungin työllisyyspalveluiden toimintaa, ja se tarjoaa palveluohjausta ja kuntouttavaa työtoimintaa erilaisissa ryhmissä, kuten liikunta-, keittiö- ja heppatalliryhmässä.  Asiakkaat ovat 18 – 60-vuotiaita työttömiä, joille ei esimerkiksi työpajatoiminta sovellu terveydellisten ongelmien tai päihteiden käytön vuoksi.

Tutustumiskäyntipäivänä oli ns. avoimien ovien päivä, jolloin toimintatilassa voi viettää aikaa vapaasti oleillen ja ruokaillen. Paikalla oli kymmenkunta työtöntä.  Osalle heistä olin tuttu kasvo kirjastosta, ja tunnelma oli heti varsin välitön. Kun sanoin tulleeni haastamaan heitä, niin joku tokaisi, etten kai sentään oikeuteen. Juttelimme lukemisesta ja lukemattomuudesta. Lukemattomuuden syiksi mainittiin keskittymisvaikeudet, television hankinta ja Netflix. Kukaan ei maininnut, että lukutaidossa olisi ongelmia. Lukemisesta jutteleminen toi selvästi monelle mieleen varsin mukavia muistoja, ja lukuvinkkejäkin jaettiin toisille. Ilmassa oli harmitusta siitä miten lukeminen on jäänyt vähemmälle kuin nuorempana.

Tutustumistapaamisessa käydyn keskustelun pohjalta valmistelin ohjelman kirjastokäynnille. Ryhmäläisten kanssa keskustellessa tuli esille, että heitä kiinnostaa elämäkertojen lukeminen. Ryhmäläiset halusivat myös lainausasioiden kertauksen ja verkkokirjastoon tutustumista.

Wirikeläiset saapuivat kirjastokäynnille marraskuisena perjantaiaamuna. Ryhmässä oli kymmenkunta Lukemattomat mahdollisuuden -hankkeen kohderyhmään sopivaa nuorta aikuista.  Halusin kokeilla ryhmän kanssa jotakin pientä kirjoitustehtävää. Itselläni ei ollut aiempaa kokemusta vastaavista tehtävistä minkäänlaisten ryhmien kanssa joten ryhmän suhtautuminen tehtävään jännitti. Olin kirjoittanut paperilapuille julkkisten ja historian merkkihenkilöiden nimiä. Osallistujien tehtävänä oli keksiä näille ”kuuluisat viimeiset sanat” eli mitä henkilö olisi voinut sanoa viimeisinä sanoinaan juuri ennen kuolemaansa. Aikaa lauseen kirjoittamiseen annoin vain muutaman minuutin. Kaikki ryhtyivät heti kirjoittamaan, vaikka sanoivat tehtävää vaikeaksi.

Harjoitus onnistui todella hyvin. Keksimme viimeiset sanat mm. Juice Leskiselle, Matti Nykäselle, Mervi Tapolalle, Alvar Aallolle, Olli Lindholmille ja Mauno Koivistolle.  Todella hienoja lausahduksia saatiin aikaan tyyliin ”olin ihmisen poika, niin kauan kun olin” tai ”hyvä elämä, olen puhunut”. Ilmapiiri lauseita esitellessä oli hieno. Kaikki saivat kannustusta ja hyvää palautetta.  Ajattelin, että tällaiset pienet onnistumisen kokemukset voivat olla syrjäytymisvaarassa oleville nuorille hyvin tärkeitä. Myös ohjaajana koin onnistumisen iloa. Kannatti rohkeasti kokeilla uudenlaista tekemistä.

Kirjoitustehtävän jälkeen esittelin nopeasti muutaman viime vuosina ilmestyneen elämäkerran, jotka ajattelin nuoria aikuisia kiinnostaviksi. Yksi osallistuja olikin jo verkkokirjastoon tutustuessa kysynyt Mercedes Bentson elämäkertaa. Se kirja sattui olemaan esittelyssä mukana. Totesin siis ainakin yhden kirjavalintani osuneen ihan kohdalleen. Lopuksi jaoin ryhmälle vielä heitä varten laatimani Lukubingon. Kannustin sen avulla leikkimiseen kisailuun lukemisessa. Lukubingossa haastettiin lukemaan vaikkapa ystävän kanssa, autossa, villasukat jalassa tai ääneen. Lukubingo herätti ryhmässä heti hilpeyttä ja kiinnostusta.

Lukuohjaustilanteen toteuttaminen ja erilaisen ryhmän kohtaaminen herätti minussa paljon ajatuksia sekä antoi intoa uudenlaisen toiminnan toteuttamiseen myös myöhemmin.  Lukuohjauskokemus osoitti, että uusia yhteistyökuvioita kannattaa kirjastoissa hakea rohkeasti. Liian paljon on tietämättömyyttä puolin ja toisin. Yhteistyökumppanin voi löytää vaikka kuntouttavan työtoiminnan tai etsivän nuorisotoimen henkilöstöstä. Olisiko sinun kirjastollasi mahdollisuus löytää kunnastasi yhteistyökumppani, jonka kanssa voisitte auttaa nuoria aikuisia parantamaan heikkoa lukutaitoaan ja löytämään lukemisen ilon?

 

Kirjoittaja: Katja Isotalo, Loimaan kaupunginkirjasto