Uusmediat mahdollistavat avoimempaa ja moniäänisempää sisällöntuotantoa

Sisällöntuotanto on siirtynyt enenevissä määrin virtuaalisille alustoille ja eri uusmedioiden piiriin. Tämä muutos on edesauttanut myös kehitystä, jossa uudenlaiset, verkossa sijaitsevat audiovisuaaliset sisällöt ovat alkaneet viedä enemmän tilaa tekstipainotteisimmilta sisällöiltä. Nämä kehityskulut eivät kuitenkaan ole merkkejä perinteisen printtimedian epäonnistumisesta tai kirjoittamisen ja lukemisen “rappeutumisesta”, vaan ennemmin koko mediakentän laajemmasta murroksesta, jonka vaikutukset yltävät sekä medioiden tuotantotapoihin, että sisällöntuotannon formaatteihin liittyvään tekniikkaan.

 

Uusmedioiden avoimet tuotantoketjut ja käyttäjälähtöisyys

Yksi merkittävimmistä tekijöistä uusmedioiden vetovoimaisuuden kannalta on ollut niiden tuotantoketjun avoimuus. Perinteisiin medioihin verrattuna uusmedioiden sisällöntuotanto toimii enemmän käyttäjälähtöisesti, tarkoittaen sitä, että uusmedia-alustojen omistajat ja ylläpitäjät eivät yhtä selkeästi valikoi sivustojensa sisältöjä ja sisällöntuottajia, vaan tarjoavat yleisölleen alustan, jossa he voivat jakaa itse tuottamaansa sisältöä.

On toki huomautettava, että monet suositut uusmedia-alustat, kuten esimerkiksi YouTube, eivät kuitenkaan ole täysin avoimia tai käyttäjiään tasavertaisesti kohtelevia palveluntarjoajia. Nämä sivustot toimivat kaupallisista intresseistä lähtöisin, mikä näkyy myös niiden toiminnassa. Uusmedia-alustat voivat esimerkiksi algoritmeja ja muita keinoja hyödyntämällä suosia tiettyjä sisällöntuottaja, samalla syrjien tai kokonaan poistaen vähemmän toivottuja elementtejä sivustoltaan.

Uusmedioiden tuotantoketjut ovat joka tapauksessa olleet avoimuudessaan ja saavutettavuudessaan vallankumouksellisia, ja ne ovat mullistaneet modernin mediakentän. Uusmedioiden sisällöntuotannon esteettömyys on ennen kaikkea mahdollistanut sellaisten yhteisöjen ja kertojaäänien kehittymisen ja vahvemman esilletulon, joiden asema on ollut perinteisissä medioissa marginaalisempi.

Nämä aiemmin marginaalisemmat toimijat pystyvät nykyisin tuottamaan yleisölleen sisältöä sellaisista näkökulmista ja kokemuspiireistä käsin, jotka eivät välttämättä ole yhtä helposti saavutettavissa perinteisemmissä medioissa. Vaikka esimerkiksi kirjallisuuden kentällä erilaisia kirjoittajia ja uudenlaisia aihepiirejä käsitteleviä kirjoja pyritään tuomaan enenemissä määrin esille, kirjallisuuteen liittyviä mielikuvia värittää edelleen usein poissulkevaksi koettu korkeakulttuurisuus sekä painotus klassikkoteoksiin, jotka eivät välttämättä puhuttele varsinkaan nuorempaa yleisöä juuri lainkaan.

 

Nuoret, uusmedioiden edelläkävijät

Uusmediat ovatkin erityisen tärkeitä nuorille, jotka ovat ensinnäkin tottuneempia digitaalisiin mediaympäristöihin ja jotka saattavat helposti kokea perinteisemmät mediat enemmän ”aikuisten areenana”. Tämä ei ole yllättävää: ammattimaisesti toimivat perinteisemmät mediat ovat luonnollisesti työikäisten aikuisten pyörittämiä. Avoimemmissa uusmedioissa nuoret ovat sen sijaan usein sekä teknisesti että sisällöllisesti edelläkävijöitä, eikä olekaan siis ihme, että verkon suosituimmat sisällöntuottajat ovatkin usein myös itse nuoria.

Uusmedioissa toimivat nuoret kykenevät tuottamaan muille nuorille kiinnostavaa ja samaistuttavaa sisältöä vaivattomasti, sillä he jakavat suurilta osin saman kulttuurin, puhetavan ja sosiaalisen aseman. Nuoret sisällöntuottajat voidaan kokea tästä syystä myös läheisempinä ja autenttisempina, sillä he edustavat suoraan nuorten omaa maailmaa.

Samanlaista samaistuttavuutta ja autenttisuutta löytyy toki myös muiden kuin nuorten tuottamissa sisällöissä. Esimerkiksi erityisharrasteita, alakulttuureja tai muita marginaalisempia aiheita käsittelevät sisällöntuottajat pystyvät uusmedioissa vetoamaan yleisöihinsä tehokkaasti jo sillä, että heillä on ensikäden tietoa ja kokemusta siitä, mistä he puhuvat, ja tästä johtuen heidän ulosantinsa on luontevaa ja samaistuttavaa.

Näin tarkasteltuna uusmedioiden suosiota perinteisempiin medioihin verrattuna voidaankin tarkastella laajemmin osana suurempaa murrosta, jossa tuottajan ja kuluttajan roolit eivät ole yhtä staattiset kuin ennen, ja jossa tarjonta eri mediasisällöistä on huomattavasti laajempi kuin aiemmin. Uusmedioiden tuotantoketjujen nopeus ja avoimuus mahdollistavat uusien äänien ja tekemisen tapojen lähes välittömän esiintuomisen, kyeten vastaamaan yleisön valtavaan kysyntään erilaisille sisällöille tavalla, johon perinteisemmät mediat eivät ole toistaiseksi kyenneet reagoimaan.

 

Kirjoittaja: Urho Tulonen, Jyväskylän yliopisto