Verkossa räpiköinnistä kohti saavutettavaa navigointia

Tampereella järjestettiin syyskuussa Sanoista tekoihin – Saavutettavuustyö käytännössä -seminaari. Päivän aikana osallistujat saivat tietoa ja uusia näkökulmia siihen, mitä etenkin verkkosivujen ja -aineistojen saavutettavuustyö tarkoittaa. Samalla lisääntyi ymmärrys siitä, kuinka paljon verkossa on parannettavaa saavutettavuuden näkökulmasta.

Olemme jo saavuttaneet ymmärryksen siitä, että lukeminen on paljolti siirtynyt verkkoon, mutta riittääkö se? Seminaarissa kehotettiin ryhtymään sanoista tekoihin. Verkon viranomaiskielen, hallintojargonin kyllästämän tiedon muuttaminen saavutettavaksi on tärkeä, mutta laajuudessaan kunnianhimoinen urakka. Verkkopalvelujen saavutettavuutta voi lähestyä myös heikosti lukevan ihmisen näkökulmasta. Miksi vaivautua tankkaamaan viranomaisen verkkopalvelun tekstiä, jos ei siitä ymmärrä mitään? Jos palvelun kieli avautuu vain asiaan vihkiytyneille tai ammattisanastoa tunteville. Toisaalta verkkopalvelusta löytyvä tieto voisi olla olennaisen tärkeää esimerkiksi toimeentulon tai työmahdollisuuksien kannalta.

EU-maita velvoitetaan kiinnittämään huomiota ja tekemään parannuksia digitaalisten palveluiden saavutettavuuteen. Euroopan parlamentin ja neuvoston saavutettavuusdirektiivi ja sitä seuraava kansallinen lainsäädäntö edellyttävät, että kaikki julkisten palveluiden verkkopalvelut suunnitellaan niin, että tietty saavutettavuuden minimitaso täytetään. (Valtiovarainministeriön www-sivut.) Verkkosivujen ja mobiilisovellusten tulee olla sellaisia, että kuka tahansa, myös heikosti lukeva, pystyy niitä käyttämään. Saavutettavuutta tulee parantaa takautuvasti myös aikaisemmin julkaistuilla verkkosivustoilla.

Tarvitaan myös eri tahojen yhteistyötä ja uusia fyysisiä palveluja, joiden avulla voidaan parantaa esimerkiksi heikosti lukevien mahdollisuuksia selviytyä verkon syövereissä. Lukemattomat mahdollisuudet –hankkeessa koulutetaan lukuohjaajia, jotka ryhtyvät työskentelemään nuorten aikuisten lukuhalun ja –motivaation, ja sitä kautta elämässä selviytymisen taitojen, parantamiseksi. Hankkeessa tuotetaan myös uudenlaisia mielenkiintolähtöisiä kirjastopalveluja, joiden avulla tavoitellaan samaa päämäärää. Kun saa kokemuksia erilaisista teksteistä ja lukemisesta, sanavarasto karttuu ja erisävyiset tekstit avautuvat paremmin.

Seminaarissa kuultiin kolmen verkossakin palveluita tarjoavan organisaation saavutettavuuden eteen tekemästä työstä. Satasairaalassa ei ole tyydytty siihen, että verkkosivut ovat helppokäyttöisiä ja helposti navigoitavia. Teknisen helppokäyttöisyyden lisäksi asiakkaille halutaan antaa oikeaa ja helposti ymmärrettävää tietoa. Asia on ratkaistu niin, että sivut on rakennettu kokonaan selkokielisiksi. Sivujen selkokielisyys tekee kaikista niitä lukevista tasa-arvoisia. Selkokieli lisää kielellistä ja kognitiivista saavutettavuutta, totesi Satasairaalan edustaja.

Seminaarissa opittiin, että verkkopalveluiden saavutettavuuden parantaminen tarkoittaa toimenpiteitä ja valintoja ainakin neljän osa-alueen näkökulmasta: visuaalisen ilmeen, rakenteen, teknisen toteutuksen ja sisällön. Selkeäkielisyys, tekstivastineet ja sisällön esittäminen eri muodoissa helpottavat aivan kaikkien verkossa lukevien ja sieltä tietoa etsivien kokemusta. Sisällön pitää vielä olla sellaisessa muodossa, että ruudunlukuohjelma pystyy sen lukemaan.

Saavutettavuus oli otettu huomioon myös seminaarin järjestelyissä: koko ohjelma tulkattiin viittomakielelle, videoitiin ja kirjoitustulkattiin. Seminaarin ohjelmaan ja nauhoitettuihin puheenvuoroihin voi tutustua tarkemmin täällä https://www.saavutettavuusvaatimukset.fi/tapahtumat/sanoista-tekoihin-saavutettavuustyo-kaytannossa-seminaari/

Kirjoittaja: Sari Mäkinen-Laitila, Seinäjoen ammattikorkeakoulu