Aikuisen heikko lukutaito on tabu

Kaikkihan osaavat lukea, tietenkin! Vai eikö sittenkään?

Sujuva luku- ja kirjoitustaito on meille suomalaisille lähes yhtä itsestään selvä asia kuin vaikkapa polkupyörällä ajamisen taito. Turvallinen olettamus luulottelee, että kaikki lapset oppivat koulutaipaleensa aikana lukemaan ja kirjoittamaan sujuvasti, ja tuo taito kulkee mukana koko eliniän ajan. Aikuisten lukutaito tuntuu selviöltä. Todellisuus on kuitenkin aivan toinen: noin kymmenen prosenttia suomalaisista on toiminnallisesti lukutaidottomia. Jyväskylän yliopistossa työskentelevän lukutaitotutkija Sari Sulkusen mukaan toiminnallisesti lukutaidoton aikuinen pystyy lukemaan lyhyitä tekstejä, jos niiden kieli ja rakenne ovat selkeitä, ja aiheet henkilökohtaisesti tuttuja. Monimutkaisten tekstien tulkitseminen puolestaan on hyvin monelle toiminnallisesti lukutaidottomalle mahdotonta. Aikuisen heikko lukutaito ei tarkoita vain kyvyttömyyttä lukea tiiliskiviromaaneja tai kirjoittaa omaelämäkerrallista kirjaa. Se näyttäytyy arkisissa tilanteissa, kuten ongelmissa tulkita vaikkapa vuokrasopimuksen tai vakuutustarjouksen sisältöä, sähkölaskun erittelyä tai kännykkäliittymän sopimusehtoja.

Lasten ja nuorten lukutaito on nykymediassa jatkuvasti esillä ja lukutaidon edistämiseen kiinnitetään aktiivisesti huomiota. Perusopetuksessa lukutaito on yhä yksi keskeisimmistä alkuopetuksen oppimistavoitteista, ja lukutaidon harjaantumiseen keskitytään koko alakoulun ajan. Mikäli ongelmia ilmenee, perusopetuksessa olevien lasten ja nuorten on ainakin teoriassa mahdollista saada erityistä tukea luku- ja kirjoitustaitoon liittyen. Heikosti lukevat aikuiset puolestaan jäävät ilman tukea. Osittain tämä johtunee siitä, että tukitoimia järjestäviä tahoja ei ole.

Osaatko sinä lukea? Voit kokeilla luetun ymmärtämistä vaikkapa tällä yleisen kielitutkinnon vaatimuksiin perustuvalla testillä.

Heikon lukutaidon häpeä

Aikuisen heikko lukutaito on yhteiskunnassamme yhä vaiettu asia. Lukutaidon heikkous on monelle häpeä, jota ei hevin myönnetä. Harvempi heikosti lukeva aikuinen uskaltaa tunnustaa ääneen, että lukutaidon heikkoudet vaikeuttavat esimerkiksi arkisesta elämästä selviytymistä, työ- tai opiskelupaikan saamista tai henkilökohtaisten asioiden hoitamista. Vielä harvempi uskaltautuu etsimään apua ongelmaansa. Lukemiseen ja luetun ymmärtämiseen liittyvät ongelmat voivat toisaalta jäädä piiloon, jos esimerkiksi heikko koulumenestys laitetaan kognitiivisten taitojen puutteen piikkiin. Kaikki heikosta lukutaidosta kärsivät eivät välttämättä tule ajatelleeksi, että haasteet vaikkapa opiskelupaikan saamisessa eivät liitykään matalaan motivaatioon opiskella pääsykokeisiin, vaan todellinen syy onkin lukutaidon puute.

Jos heikko lukutaito on todellisuutta, mitä aikuinen voi tehdä? Kenen puoleen kääntyä?

Nostetaan lukutaito esille

Lukemattomat mahdollisuudet -hanke pyrkii  löytämään keinoja aikuisten lukutaidon edistämiseen. Tavoitteenamme on luoda yleisille kirjastoille toimintamalleja ja työkaluja, joilla heikollakin lukutaidolla varustettu aikuinen saataisiin lukemisen äärelle. Tavoitteenamme on myös kehittää kirjastoihin palveluja sekä kasvattaa osaamista, minkä avulla heikosti lukeville voidaan luoda mahdollisuuksia oman lukutaidon kehittämiseen. Kun ongelma tunnistetaan ja siihen on olemassa ratkaisumalleja, heikosti lukevien on helpompaa hakeutua lukemisen luo.

Samalla pyrimme hankkeessa purkamaan heikon lukutaidon tabua ja nostamaan lukutaidon merkitystä esiin myös aikuisten perustaitona, johon tulisi panostaa nykyistä enemmän. Lukutaidon eteen täytyy tehdä töitä tulevaisuudessa entistä uutterammin. Nostetaan yhdessä lukutaidon profiilia ja etsitään keinoja, joilla myös aikuisten lukutaito kääntyy nousuun.

Kirjoittaja: Tiina Suni, Turun ammattikorkeakoulu