Kirjallisuuslähtöisen sanataiteen avulla elämyksiä kaikille lukijoille

Sanataide on tarinoiden, tekstien ja sanojen maistelua yhdessä ja elämyksellisesti. Kirjallisuuslähtöinen sanataide on toimintaa, joka perustuu erilaisiin teksteihin, kuten romaaneihin, kuvakirjoihin, novelleihin, runoihin tai tietoteksteihin. Sanataide kannustaa lukemaan erilaisia tarinoita ja tuottamaan niitä itse, synnyttäen henkilökohtaisen ja aktiivisen suhteen tekstiin. Kirjallisuuslähtöinen sanataide on monelle tuttua lasten ja nuorten sanataidekoulujen ja -kerhojen kautta. Aikuisten sanataidetoiminta on kuitenkin Suomessa vielä lapsen kengissä: tällä hetkellä kirjastoissa ja oppilaitoksissa järjestettävät aikuisten kirjoittamis- ja lukupiirit on usein suunnattu sellaisille henkilöille, jotka jo harrastavat innokkaasti lukemista ja kirjoittamista, ja ovat niissä taitavia. Lukemattomat on valjastanut kirjallisuuslähtöisen sanataiteen menetelmät myös aikuisten lukutaidon ja -innon kohentamiseen. Olemme suunnitelleet työpajoja, harjoituksia ja palvelukonsepteja, jotka sopivat kaikille lukijoille ja kirjoittajille.

Kirjallisuuslähtöisen toiminnan tavoite voi olla täysin sama, kuin lukupiirissä tai kirjavinkkauksessa: uusiin teksteihin tutustuminen ja niiden elämyksellinen kokeminen yhteisöllisesti. Sanataidetta tehdessämme emme kuitenkaan tyydy siihen, että joku on kirjoittanut esimerkiksi erinomaisen elämäntaitovalmennusoppaan. Ryhmän kesken pohditaan kirjaan tutustumisen lisäksi laajemmin elämäntaitovalmennuksen trendiä ja sen eri ulottuvuuksia, ja luodaan esimerkiksi oman valmennusohjelman kulmakivet. Heikoille lukijoille suunnatussa toiminnassa ei kannata lähteä liikkeelle kirja edellä. Liiallinen kirjaan sitoutuminen voi säikäyttää ja vieraannuttaa sellaisen osallistujan, joka ei välttämättä ole eläissään lukenut yhtäkään kirjaa. Sen sijaan lähdemme liikkeelle osallistujien eletystä elämästä, kiinnostuksen kohteista sekä heitä kiehtovista teemoista ja ilmiöistä. Mielenkiintolähtöinen lähestymistapa vaatii ryhmään tutustumista. Ilman yhdessä vietettyä aikaa ja ryhmän kokemusmaailmaan perehtymistä emme osaa valita juuri heille sopivia sanataideharjoituksia ja tekstiaineistoja. Aito kohtaaminen ja mielenkiinto voivat synnyttää ryhmän ohjaajalle yllätyksiä. Kuka olisi arvannut, että putkiasentajaopiskelijoiden suosikkitekstilaji on iskelmälyriikka, tai että Game of Thrones -kirjasarja menee vankilakirjastoissa tällä hetkellä kuin kuumille kiville?

Ohjaajan rooli on merkittävä heikosti lukeville suunnatussa kirjallisuuslähtöisessä sanataiteessa. On tarkasteltava omaa suhdetta kirjoihin ja kirjoittamiseen ja tunnistettava, että kaikkien maku ja lukutottumukset eivät ole samanlaisia, eivätkä parempia tai huonompia. Sellaiset aikuiset, jotka eivät ole aikaisemmin olleet erityisen innostuneita lukemisesta tai kirjoittamisesta, saattavat suhtautua torjuvasti sanataideharjoitteisiin. Avoin mieli, kuuntelemaan ja ymmärtämään pyrkivä asenne sekä yhteiselle taajuudelle virittäytyminen ryhmän kanssa luovat maaperää onnistuneelle yhteiselle toiminnalle.

Heikentyvän lukutaidon aikakautena elämyksellisyys ja henkilökohtaisuus voivat olla avaimia uudenlaisten luku- ja kirjoitustottumusten synnylle. Tekstit voivat tarjota alustoja itseilmaisulle, oman tarinan kertomiselle, oppimiselle ja taitojen harjaantumiselle, jos toiminta on järjestetty aidosti inklusiiviseksi ja erilaiset lukutaidot ja -tottumukset huomioiden. Suunnittelemamme toimintamallit sopivat erinomaisesti kirjastoihin, koska yleisten kirjastojen tehtävänä on edistää koko väestön yhdenvertaisia mahdollisuuksia sivistykseen ja kulttuuriin sekä edistää tiedon saavutettavuutta ja elinikäistä oppimista yhteiskunnassa. Siksi haluamme kannustaa kirjastoja, mutta myös oppilaitoksia ja erilaisia sosiaalisen tuen palveluja ottamaan käyttöön kirjallisuuslähtöisen sanataiteen metodeja toiminnassaan.

Kirjoittaja: Veera Kivijärvi, Turun kaupunginkirjasto