Korkeakoulujen osaamiskilpailussa lukutaito on ratkaiseva tekijä

Sähköposteja, raportteja, reklamaatioita, pöytäkirjoja. Elämme tekstien maailmassa, ja tekstit ovat monessa työssä ne tärkeimmät työvälineet. Tarjousten kilpailuttamisessa ja tiedottamisessa ei ole oikoteitä – ne täytyy tehdä kunnolla, huolellisesti ja niin, että mikään yksityiskohta ei unohdu.

Lukemiselle ja kirjoittamiselle ei ole välttämättä varattu lainkaan aikaa työpaikan arjessa. Lukeminen ja kirjoittaminen edellyttävät aina pysähtymistä ja keskittymistä, mikä on kaiken kiireen keskellä haastavaa. Vielä vaikeampaa kaikki on, jos lukeminen tai kirjoittaminen ei suju tai se ei yksinkertaisesti kiinnosta.

Opetus- ja kulttuuriministeriön tavoitteena on, että vuoteen 2030 mennessä yli puolella nuorista aikuisista on korkeakoulututkinto. Korkeakoulutuksen tulee olla kaikkien saatavilla, jotta vähintään 50 % 25–34-vuotiaista pystyy suorittamaan tutkinnon. Tällä hetkellä suomalaiset korkeakouluista valmistuneet ovat luku- ja kirjoitustaidon osaamisvertailussa maailman kärkeä, mutta erinomaista luku- ja kirjoitustaitoa ei saa pitää itsestäänselvyytenä.

Yhä useampi työtehtävä vaatii korkeaa osaamista ja kykyä hallita laajoja tekstikokonaisuuksia. Virheisiin ei ole varaa, kun kirjoitetaan kuntoarviota tai tehdään lujuuslaskelmia. Miten varmistetaan, että nuorten aikuisten lukutaito on niin hyvä, että he pärjäävät korkeakouluopinnoissa esimerkiksi luonnontieteellisillä ja matemaattisilla aloilla sekä erittäin vaativassa, koko ajan muuttuvassa työelämässä?

Kirjoittaja: Laura Nurminen, Turun ammattikorkeakoulu