Lukemattomat tarttuu aikuisten lukutaitoon

Lukutaitokeskustelussa ohitetaan yleensä aikuisväestö huolimatta siitä, että Suomessa peräti joka kymmenes työikäisistä osaa lukea vain mitenkuten. Moninaiset lukutaitokampanjatkaan eivät näytä juuri kohdistuvan aikuisten tekstitaitoihin, toteaa tutkija Sari Sulkunen Kielibaari.fi -verkkosivustolla. Yksi haaste voi olla siinä, että aikuisten heikko lukutaito on melko näkymätöntä, sillä kyse on sensitiivisestä asiasta, jota ei juuri kuuluteta. Toisaalta ihminen on sopeutuvainen ja oppii selviämään niukallakin lukutaidolla.

Heikko lukutaito on kuitenkin syrjäyttävä ja ovia sulkeva ongelma, jonka kanssa jäädään yksin, sillä yhteiskunnassa ei ole tahoa, joka tarjoaisi aikuiselle apua. Voisiko yleinen kirjasto auttaa heikon lukutaidon kierteeseen joutuneita aikuisia? Ainakin kirjasto vetää suomalaisia puoleensa, kuten Helsingissä joulukuussa 2018 avattu keskustakirjasto Oodi on osoittanut. Suomessa kirjasto nähdään myös matalan kynnyksen paikkana, jonne on helppo tulla ja organisaation palvelu nostetaan vuosittain Kansallisen Asiakaspalvelupalaute –tutkimuksen kärkeen. Haasteena on kuitenkin se, että ihminen jonka lukutaito on heikko, ei juuri hakaudu kirjastopalveluiden pariin.

Lukemattomat mahdollisuudet ryhtyy kehittämään lukujameja, joka on aikuisten heikkoa lukutaitoa kampittava toimintamalli. Lukemattomat laajentaa kirjaston toimintasädettä ja muotoilee yhdessä heikkojen lukijoiden kanssa heitä kiinnostavia kirjastopalveluita. Hanketoimijoiden rinnalla ovat rohkeat kumppanit, jotka ovat näkevät heikon lukutaidon vaikutukset ja ovat valmiita tarttumaan haasteeseen ongelman selättämiseksi. Hanke on ison äärellä, mutta jostain on lähdettävä liikkeelle, että vyyhti voi purkautua.

Kirjoittaja: Ritva Hyttinen, Turun ammattikorkeakoulu