Lukuintoleranssista lukuintoon

Suomenruotsalaisten keskuudessa suositussa Svenska YLE:n podcastissa Ted & Kaj Ted Forsström ja Kaj Korkea-aho keskustelevat, monien muiden teemojen ohella, usein kirjallisuudesta, kirjoittamisesta ja lukemisesta. Teemat eivät ole yllättäviä, sillä Korkea-aho on kirjailija, Forsström työskentelee radiossa ja yhdessä kaksikko on muun muassa kirjoittanut kaksi myös suomeksi ilmestynyttä nuortenkirjaa.

7.6.2016 kuultiin jakso nimeltä ”Blowjobstipendium”, jossa Forsström ja Korkea-aho kävivät keskustelun, jonka lähtökohtana oli lukemisen hyödyt ja ennen kaikkea lukemaan innostaminen. Lukemisella on lukemattomia positiivisia vaikutuksia melkeinpä kaikilla elämän alueilla, tämä on jo todettu lukuisissa tutkimuksissa ja raporteissa. Kirjallisuuden suurkuluttajille nämä edut voivat olla niin itsestään selviä, ettei suoranaista kytköstä elämänlaadun ja lukemisen välillä ymmärrä edes ajatella. Podcastissa Forsström ja Korkea-aho pohtivat hyvän tovin sitä, kuinka ihmisiä voitaisiin motivoida ja innostaa lukemaan enemmän. Yksimielisiä he ovat siitä, että innostamisen on tapahduttava, ymmärrettävästi, positiivisen kautta. Korkea-aho ehdottaa muun muassa rahallista korvausta, eräänlaista palkkaa, jokaista luettua teosta kohti. Idea ajatuksen taustalla on, että mikäli suomalaiseen kansanluonteeseen sopii jonottaa ilmaisia ämpäreitä, miksei siis motivoiduttaisi lukemaan kirjojakin, jos lukemisesta palkittaisiin edes pienellä summalla.

Palkka lukemisesta on ajatus, jonka moni kirjallisuuden ja lukemisen ammattilainen tai himolukija taatusti ottaisi ilolla vastaan. On kuitenkin vaikea uskoa, että tämän kaltainen ulkoinen kannustin olisi riittävä silloin, kun lukutaidossa on syystä tai toisesta puutteita ja kirjojen aukeamat näyttäytyvät vaikkapa vain vertauskuvallisesti saman kaltaisina kuin oheinen esimerkkiaukeama yhdysvaltalaiskirjailija Mark Z. Danielewskin kokeellisen The Familiar -teossarjan toisesta osasta:

 

 

Vaikka lukemisen etujen puolesta puhuttaessa huomio kiinnitetään useimmiten kaunokirjallisuuteen, nyky-yhteiskunnassa lukeminen ja erilaisten tekstien kanssa toimiminen on elimellinen osa elämää niin yhteiskunnallisella kuin yksilölliselläkin tasolla. Lukeminen ei vain paranna yksilön elämänlaatua, vaan lukemisen ja luetun ymmärtämisen taidot vaikuttavat suoraan yksilön mahdollisuuksiin toimia yhteiskunnan täysivaltaisena jäsenenä.

Mikäli halutaan kannustaa lukutaidoltaan heikompia tai lukuhaluttomia kirjallisuuden ja tarinoiden pariin, tärkeimpiä asioita on pyrkiä ymmärtämään, mitä heikon lukutaidon tai vähäisen lukuhalun taustalla on. Lukemattomat mahdollisuudet -hankkeessa selvitetään lukemattomuuden ja lukutaidottomuuden syitä ja tehdään niitä yhteiskunnassa näkyväksi. Lukemattomuutta ilmiönä halutaan ymmärtää konkreettisemmin, sillä tämän ymmärryksen kautta heikosti lukevia voidaan aidosti tukea kehittämään omaa lukutaitoaan ja valmiuksiaan kohdata erilaisia tekstejä. Parhaassa tapauksessa yksilö huomaa itse omassa elämässään lukemisen mukanaan tuomat edut, oli kyse sitten empatian kaltaisten henkisten taitojen kehittymisestä tai kyvystä luovia sulavammin omassa arjessa vastaantulevassa tekstimaailmassa, ja lukemista kohtaan tunnettu vastenmielisyys, lukuintoleranssi, muuttuu lukuinnoksi.

Kirjoittaja: Heta Marttinen, Jyväskylän yliopisto