Lukuohjaus osana tulevaisuuden kirjastoa
Olen päässyt eturivin paikalta suunnittelemaan ja testaamaan lukuohjausta yhteistyössä kirjastojen ja lukuisien eri yhteistyötahojen kanssa viimeisen vuoden aikana. Aikaisempi kokemukseni nuorten sanataideohjauksen parissa on vienyt minut moniin tilanteisiin, joihin pääsyä olisi ollut vaikea kuvitella ilman Lukemattomat mahdollisuudet -hanketta. Olen muun muassa tanssinut ja keskustellut samanaikaisesti kappaleiden lyriikoista kenialaislähtöisten nuorten miesten kanssa.
Olen erikoistunut räppityöpajojen ohjaukseen, jonka turvin pääsin tähän hanketyöhön ja sitä kautta kohtaamisiin monien erilaisten nuorten aikuisten kanssa. Osalle nuorista aikuisista suhtautuminen lukemiseen ja sen lajeihin on tuntunut aluksi vastenmieliseltä. Toisena ääripäänä ovat olleet aikuiset, jotka opiskelevat suomen kieltä ja ovat hyvin motivoituneita oppimaan, mutta lukutaito on saattanut muuten olla puutteellista.
Työpajakokonaisuuden aluksi tehdään sisällön suunnittelua osallistuvan ryhmän kanssa. Ideatyöpajojen ja lukuohjauksen ytimessä on mielenkiintolähtöisyys. Toimivien harjoitteiden kehittely tapahtuu ryhmän kanssa testaamalla. Harjoitteet pohjautuvat aiemmin toimiviksi todettuihin sanataideharjoitusmalleihin, mutta niitä varioidaan ryhmien teemojen ja toiveiden mukaisesti. Pian julkaistavassa verkkokäsikirjassamme näitä harjoitteita ja työpajakokonaisuuksia esitellään laajasti.
Hankkeessa olemme kehittäneet lukuohjausmallin, joka lähtee liikkeelle ideoinnista. Ideapajojen pohjalta siis suunnitellaan sanataidetyöpajat ja tekstitreenit, jotka keskittyvät media- ja monilukutaitoon. Tekstitreeneissä perehdytään moniulotteisempaa lukutaitoa vaativiin lajeihin. Lukuohjausmallin yhtenä sivuhaarana on vielä henkilökohtainen lukuohjaus, jota on kehitetty ja testattu muun muassa Seinäjoen kirjastossa Tuupparit -hankkeessa.
Lukuohjausmallin ohella hankkeessamme on kehitetty ja järjestetty lukuohjaaja-koulutusta. Koulutusta on ollut niin Turun kuin Seinäjoen kirjastoissa ja suurilta osin osallistuneiden kirjastoalan ammattilaisten kokemukset ovat olleet myönteisiä. Blogimme vieraskynä-osioista pääsee tarkemmin tarkastelemaan millaisia kokemuksia ja kokonaisuuksia kirjastolaisten lukuohjaus on tuottanut. Koulutukseen osallistuneiden myötä on muodostunut tunne siitä, että lukuohjaus sopii luontevasti osaksi tulevaisuuden kirjastotoimintaa.
Kriittinen suhtautuminen lukuohjaukseen on ymmärrettävää eikä se kaikkien kirjastolaisten luonteelle sekä toimenkuvalle ole tarkoitettukaan, mutta yhteistyö työllisyyspalveluiden, erinäisten yhdistysten, sekä työpajojen kanssa tasavertaistaa kirjastojen tavoitettavuutta. Myönteiset kokemukset erilaisten teksti- ja tarinamuotojen parissa sekä havahtuminen lukualustojen laajuuteen palvelevat aikuisia, joiden suhtautuminen lukemiseen on syystä tai toisesta mutkikas.
Toivoisin todella, että lukuohjaus jää hankkeemme jälkeen elämään ja synnyttää enemmän ulospäin säteilevää kirjastotoimintaa.
Lainatakseni Victor Hugoa: “Unelmointi on paras tapa luoda tulevaisuutta”.
Mukavaa kesää!
Kirjoittaja: Simo Nieminen, Lukemattomat mahdollisuudet -hanke, Jyväskylän yliopisto