Seinäjoen lukuohjaajakoulutuksen vieraskynä: Maahanmuuttajat lukemaan

Suomalainen yhteiskunta on moninaistunut kielellisesti ja kulttuurisesti viime vuosikymmenten aikana. Vieraskielisten osuus väestöstä on kasvanut huomattavasti vuosi vuodelta. Oman kielen kehittäminen ja ylläpitäminen on kaikkien Suomessa asuvien ihmisten perusoikeus.  Samalla maahanmuuttajien pitäisi oppia myös uuden asuinmaansa kieli.

Lukutaito on taito, joka parantaa yksilön valmiutta osallistua yhteiskuntaan. Se ehkäisee esimerkiksi syrjäytymistä ja luokkaerojen kasvua. Lukutaidon lisäksi maahanmuuttajan lukemiseen vaikuttaa myös se, että tulevatko he lukemiskulttuureista vai kulttuureista, joihin lukeminen ei kuulu itsestään selvänä osana. Kirjastotyöntekijät voivat käyttää monia menetelmiä maahanmuuttajataustaisten lukemisen tukemiseen.

Kevään 2020 aikana pidin kolme lukuohjausta Turun ammatti-instituutin maahanmuuttajaopiskelijoille. Ryhmään osallistui kolme taustoiltaan erilaista opiskelijaa. Oman ryhmän löytäminen oli Turun seudulta itse asiassa jopa vaikeaa, sillä kontaktoimani yhdistykset kertoivat olevansa kiireisiä ja osalla syynä oli ehkä myös kiinnostuksen puute, koska joihinkin yhteydenottoihini jätettiin kokonaan vastaamatta. Toivoisin siis tulevaisuudessa Turussa toimivilta yhdistyksiltä enemmän halukkuutta yhteistyöhön.

Oman ryhmäni kanssa tutustuminen sujui hyvin ja keskustelu oli luontevaa ja rentoa. Ohjauskerrat sisälsivät tutustumiskerran lisäksi vierailun kirjastossa, jonka aikana etsimme jokaiselle sopivaa luettavaa heidän omilla äidinkielillään sekä lopulta sitten viimeiseksi kerraksi jääneen kerran, jolloin luimme yhdessä suomenkielisiä selkotekstejä. Sitten tulikin Korona. Kaiken kaikkiaan ryhmä oli lukuohjaukseen motivoitunut ja he toivat itse esille toiveitaan ja odotuksiaan ohjauksesta.

Uskon, että maahanmuuttajille kohderyhmänä on tarvetta tämän kaltaisesta ohjauksesta, sillä monille heistä kirjasto voi olla täysin uusi paikka. Kaikki eivät välttämättä ole myöskään tietoisia kirjaston tarjoamista monikielisistä kokoelmista tai muista kirjaston tarjoamista palveluista. Oma ryhmäni oli erityisen kiinnostunut juuri heille sopivista suomenkielisistä helppolukuisista teksteistä, joita he voisivat yhdessä lukea, joten laadukkaalle selkokieliselle kirjallisuudelle on selkeästi tarve, joka kasvaa koko ajan.

Kirjoittaja: Kirsi Rouvali