Selkokieli estää syrjäytymistä

Selkokielisen kirjallisuuden kysyntä kirjastoissa on kasvamassa ja käyttäjäkunta entistä laajempaa. Tein pikaisen kyselykierroksen Seinäjoen kirjastossa ja kyselyssä selvisi, että käyttäjäkunnassa on paljon opiskelijoita, myös opettajat lainaavat selkokielistä kirjallisuutta opiskelijoilleen. Seinäjoen kirjastossa on tällä hetkellä 371 672 kirjaa, joista 418 selkokielistä. Vähäinen selkokielisten kirjojen määrä johtuu siitä, että kirjallisuutta ei vain ole, kaikki mahdollinen saatavilla oleva kirjallisuus hankitaan.

On arvioitu, että yli 200 000 suomalaista hyötyy selkokielestä. Selkokielen tarpeen syiksi on luokiteltu pääpiirteittäin seuraavaa: perimän vaikutus, kehityshäiriöt, sairauden tai ikääntymisen aiheuttamat syyt, kielivähemmistöt, sekä edellä olevien syiden yhteisvaikutus (Hannu Virtanen, Selkokielen käsikirja). Selkokieli helpottaa, kun keskittyminen herpaantuu ja kun jatkuva tietotulva ”sumentaa” ajattelun. Selkokielen lukeminen hyvällekin lukijalle suo virkistävän lukuhetken.

Selkokielisyys on erinomainen portti edistää lukutaitoa ja ehkäistä syrjäytymistä. Lukemattomien lukujamien kehittelytiimiin onkin kutsuttu selkokieliasiantuntija Sanna-Leena Knuuttila.
Jokaisella on oikeus lukea, lukutaito on ihmisoikeus ja ovi parempaan terveyteen, hyvinvointiin. Lukutaito on myös tasa-arvokysymys.

Kirjoittaja: Raija Lambacka / Seinäjoen kaupunki, kirjastopalvelut