Someajan tarinankerrontaa kehittämässä: miten toteutimme tarinahaasteen Instagramissa?

25.05.2020

Kuulimme Lukemattomat mahdollisuudet -hankkeesta syksyllä 2019 osallistuessamme Jyväskylän yliopiston Kirjoittaminen, digikulttuuri ja lukuhalu -kurssille, jota Risto Niemi-Pynttäri veti. Kurssilla suunniteltiin kirjoittamisen pajoja, joiden tavoitteena oli hyödyntää digitaalisia välineitä lukuhalun herättämisessä. Kurssin edetessä kirkastui entisestään, kuinka paljon kirjoittaminen ja lukeminen kulkevat käsi kädessä. Siksi kirjoittamista voi hyödyntää myös lukemiseen innostamisessa.

Keväällä kurssin jälkeen pääsimme laittamaan kädet multaan. Pidimme Jyväskylän kaupunginkirjastolla yhden lukumiitin ja tarkoituksena oli osallistua toisenkin kirjoituspajan vetämiseen, mutta koronaepidemian seurauksena päädyimme digiajan lukuohjauksen äärelle. Lukemattomat-hankkeeessa suunniteltiin osallistavia somehaasteita, ja saimme vastuullemme tarinahaasteen toteuttamisen hankkeen Instagram-tilillä. Samaan aikaan käynnissä oli myös Parasta korona-arjessa -kuvahaaste.

 

Tarinahaasteemme pähkinänkuoressa

Haasteemme tavoitteena oli luoda Instagramiin jatkotarina, jonka toteuttamiseen seuraajat saavat halutessaan osallistua. Päätimme toteuttaa tarinan Instagramin stooreissa feed-julkaisujen sijaan. Aloitimme pääsiäisenä ja haasteen toteuttamiseen varattiin aikaa vappuun saakka. Osallistujien houkuttelemiseksi saimme leffalippuja arvottavaksi ja palkinnoiksi.

 

Haasteen ensimmäinen mainos. Pidimme tärkeänä yhtenäistä ulkoasua, jotta kokonaisuus pysyisi selkeänä. Sen luomisessa käytimme avuksi Canva-sovellusta.

 

Vaikka pääajatuksena oli, että seuraajat rakentavat tarinaa, täytyi meidän ohjaajina ensiksi luoda tarinalle raamit. Mietimme eri vaihtoehtoja, joiden avulla yhteisen tarinan kirjoittamisesta tulisi mahdollisimman helposti lähestyttävää. Harkitsimme yksinkertaisen käsikirjoituksen tekemistä, mutta lopulta päätimme ohjata tarinan syntymistä apukysymyksillä ja äänestyksillä, emmekä suunnitelleet tarinan juonta etukäteen. Mutta miten aloittaa tarina tyhjästä? Päädyimme kehittelemään neljä eri kirjallisuusgenreihin pohjautuvaa aloitustilannetta, joista seuraajat saisivat äänestää suosikkinsa.

 

Haasteen alussa tiedotimme siitä tilin feedissä (neliö), mutta tarinaa rakennettiin suurimmaksi osaksi story-julkaisuina eli stooreina tai tarinoina (kaksi kuvaa). Stoorit säilyvät tilillä automaattisesti 24 tuntia, ja niitä voi halutessaan lisätä profiilin kohokohtiin pysyvästi.

 

Rakensimme tarinahaasteen stooreina siten, että julkaistun tarinapätkän jälkeen kysyimme seuraajilta kysely-tarralla, mihin suuntaan tarina jatkuu. Vastausaikaa oli päivän verran, minkä jälkeen julkaisimme voittaneen vaihtoehdon ja siihen perustuvan kirjoitusohjeen. Kirjoittamisaikaa oli aluksi yksi päivä, mutta pidensimme julkaisuväliä myöhemmin. Lähetetyistä teksteistä valitsimme sopivimman ja julkaisimme sen stoorissa. Tiivistetysti:

– Tarinapätkä 1

– Kysely tarinan jatkosta

– Voittaneen vaihtoehdon julkaisu + kirjoitusohjeet seuraavaan pätkään

– Tarinapätkä 2 (jne.)

 

Mutkia ja oikoreittejä tarinamatkalla

Tarinahaasteen toteuttaminen oli meille uusi kokemus, joten olimme innostuneita hommasta, mutta pääsimme myös ratkomaan yllättäviä ongelmia matkan varrella. Kahden vaihtoehdon kyselyihin saimme mukavasti vastauksia haasteen alusta loppuun, kun taas kirjoitustehtäviin tuli vähän tekstejä, joskus ei lainkaan. Kirjoitimme itse pari tekstiä, mutta ensisijaisesti yritimme lisätä osallistujamäärää eri keinoilla. Jaoimme haastetta eri Instagram-tileille, kuten kirjagram-tileille sekä Jyväskylän kaupunginkirjaston ja Lukuliikkeen tileille. Madalsimme haasteen osallistumiskynnystä lisäämällä kirjoitusaikaa ja selkeyttämällä ohjeita.

 

Pyrimme madaltamaan osallistumiskynnystä muistuttamalla haasteen ohjeista uusia osallistujia, antamalla lisää kirjoitusaikaa ja tekemällä lyhennetyn version kirjoitusohjeista.

 

Muutoksista huolimatta osallistujien aktiivisuus väheni hieman loppua kohti. Yritimme saada uusia seuraajia mukaan myös kesken haasteen tiedottamalla haasteen perusideasta ja muistuttamalla ohjeista. Tässä piti kuitenkin huomioida, etteivät alusta asti mukana olleet seuraajat kyllästy. Pohdimme, että tiiviimpi ja lyhytaikaisempi haastekokonaisuus olisi voinut pitää paremmin yllä samojen seuraajien kiinnostusta.

Yksi isoimmista hankaluuksista oli oikean kohderyhmän tavoittaminen Instagramin valtavasta someavaruudesta. Parinsadan hengen sekalainen seuraajakunta osoittautui pieneksi porukaksi ja koimme juuri Lukemattomat-hankkeen kohderyhmän (16-35-vuotiaat vähän lukevat) tavoittamisen vaikeaksi. Haaste toi muutamia uusia seuraajia ja osallistujia muiden kanavien kautta, mutta valmis, laaja seuraajakanta helpottaisi oikean kohderyhmän saavuttamista. Jos resursseja riittää, Instagram-mainosten ostaminen ja suuntaaminen kohderyhmälle on yksi mahdollisuus aktivoida esimerkiksi tietynikäisiä käyttäjiä. Toisaalta pohdimme, että kohderyhmän tiukka rajaaminen Instagram-haasteessa ei ole välttämättä mahdollista tai edes mielekästä.

Tarinan rakentamisen alustana Instagramissa oli hyvät ja huonot puolensa. Kohderyhmän tavoittamisen lisäksi pidimme ongelmallisena pidempien tekstien kirjoittamista kännykkäsovelluksessa. Erityisen hyvin taas toimivat erilaiset stooreihin lisättävät tarrat, joista käytimme kysely-, kysymys-, lähtölaskenta- ja musiikkitarroja. Samantyyppinen tarinahaaste olisi mahdollista toteuttaa myös keräämällä seuraajilta ideoita tarinan etenemiseen tarroilla, joiden vastausten perusteella ohjaajat kirjoittaisivat kokonaisia tekstejä. Tämä vaihtoehto madaltaisi osallistumiskynnystä entisestään. Vaikka osallistujat eivät saisi varsinaista kirjoitusharjoitusta, tarinan rakentaminen houkuttelisi kuitenkin kertomusten maailmaan.

Tästä linkistä pääset katsomaan tarinan tallennettuja ohjestooreja tilin kohokohdista, jos olet kirjautunut Instagramiin laitteellasi: https://www.instagram.com/stories/highlights/17852832595949721/

 

Stooriin lisättävät tarrat mahdollistavat matalan kynnyksen osallistumisen.

 

Pohdimme haastetta tehdessä välillä, onko siinä jotain vikaa, koska osallistujamäärä oli melko vähäinen. Kuitenkin päädyimme ajattelemaan, että haaste oli mielekäs jokaiselle osallistujalle ja seuraajalle, joiden määrä ei näy lähetettyinä teksteinä. Kirjoittajat vaikuttivat innostuneilta ja haasteen päätyttyä saimme myönteistä palautetta. Kaiken lisäksi lopputuloksena oli hauska ja elävä tarina, joka yllätti meidät ohjaajatkin juonenkäänteillään. Lue tarina ja tutustu sen syntyprosessiin tästä linkistä: Tarinahaaste Issuu-julkaisuna (Klikkaa oikeasta alareunasta julkaisu koko näytön tilaan, jotta tekstit näkyvät suurempina.)

Kokonaisuudessaan tarinahaaste onnistui hyvin ja sen tekeminen oli mukavaa meidän ohjaajien näkökulmasta. Saimme käytännön kokemuksen kautta paljon uusia keinoja osallistamiseen ja projektien toteuttamiseen. Lukemattomat-hankkeen työntekijät kertoivat oppineensa some-osallistamisesta tarinahaasteen etenemistä seuraamalla, kun taas me pääsimme kurkistamaan tärkeän hankkeen kulisseihin.

 

Vinkkejä tarinalliseen osallistamiseen Instagramissa:

– Mitä yksinkertaisempi osallistumistapa, sitä enemmän osallistujia. Stoorien kyselytarrat toimivat hyvin, sillä osallistumiskynnys on matala.

– Kiinnitä huomiota selkeään ja kivannäköiseen ulkoasuun. Esim. Canva-sovelluksen valmiit julkaisupohjat ovat käteviä.

– Hanki näkyvyyttä saman alan toimijoiden avulla.

– Varaudu muuttamaan suunnitelmaa lennossa. Kokeile uusia tapoja, jos haaste ei toimi odotetusti.

– Muista, että vähäinen osallistujamäärä ei kuitenkaan kerro epäonnistumisesta!

– Jos mahdollista, toteuttakaa projekti parin kanssa. Yhdessä on helpompi ratkoa ongelmakohtia ja ihmetellä juonenkäänteitä!

 

Kirjoittajat Vilma Tammelin ja Johanna Virtala opiskelevat kirjallisuutta Jyväskylän yliopistossa.