Nuorten kanssa työskentelevien kokemuksia lukemattomuudesta

17.05.2019

Nuorten lukemis- ja tekstintuottamiskäytänteet ovat muuttuneet. Nuorten aikuisten lukeminen pyörii pitkälti sosiaalisen median ja pikaviestimien parissa, ja muuhun kuin pikaviestinkontekstiin liittyvän tekstin tuottaminen on haastavaa. Tuon esille teini-ikäisten ja nuorten aikuisten parissa työskentelevien ajatuksia nuorten lukemattomuudesta ja tekstintuottamisesta. Haastattelimme noin kymmentä korkeakoulussa ja toisella asteella työskentelevää opettajaa sekä teini-ikäisten ja nuorten aikuisten parissa työskentelevää nuoriso-ohjaajaa.

”Jos kotona kasvatettu lukemaan ja saatavilla lehtiä, aikakausilehtiä, sanomalehtiä, niin silloin se on varmasti yleisempää lukea myös painettua materiaalia.”

Nuorten lukeminen painottuu pääasiassa digitaalisiin aineistoihin ja yhä harvemmat lukevat painettua materiaalia, vaikka heitäkin löytyy. Nuoret lukevat pääasiassa iltapäivälehtien uutisia, harrastuksiin liittyviä tekstejä ja blogeja. Sosiaalinen media on hyvin vahvassa roolissa nuorten elämässä, ja sieltä katsotaan esimerkiksi erilaisia lyhyitä videoklippejä, vlogeja ja kuvia. Suosituimpia nuorten käyttämiä sosiaalisen median kanavia ovat esimerkiksi Whatsapp, Snapchat, Instagram, TikTok, Jodel ja Facebook.

Nuoret ovat tekemisissä tekstien kanssa koulussa, harrastuksissa ja vapaa-ajalla. Yleisin lukemisen kanava on sosiaalinen media ja kanava puhelin.

Yhteisöllisyys lukemisessa näkyy sosiaalisen median kautta. Haastatteluissa kävi ilmi, että nuoret keskustelevat netissä lukemistaan uutisista tai videoista, jos ne ovat merkittäviä. Yhteisöllisyys näkyy kumminkin enemmän sosiaalisessa mediassa kavereiden kanssa viestien ja kuvien jakamisena. Kirjoja tai muita tekstejä suositellaan toisille, mikäli kiinnostus asiaan on yhteinen.

”Lähdekriittisyys on olematonta. Omaksutaan se ensimmäinen tieto mitä löydetään niin totena.”

”Lukutaito yhdistetään usein siihen, että joku muu pakottaa tai ohjaa lukemaan esim. koulussa.”

Monet nuoret eivät ymmärrä lukutaidon merkitystä omaan elämään, hyvinvointiin, työelämään ja koulumenestykseen. Osa pitää lukutaitoa itsestäänselvyytenä, osalle se ei merkitse mitään. Moni ei ymmärrä lukutaidon moninaisuutta ja että se käsittää myös esimerkiksi taidon tarkastella eri tekstejä lähdekriittisesti.

”Jos aihe on sellainen, ettei se kiinnosta yhtään, niin sitten on vaikea lukea. Mutta jos saadaan se oma aito sisäinen motivaatio siihen luettuun, niin antaa se sitten liikkumavaraa. Sitten ollaan valmiimpia pureksimaan ja keskittymään haastavampiinkin teksteihin.”

Asiatekstin, tieteellisen tekstin ja pidempien tekstien lukeminen on nuorille vaikeaa. Myös koulukirjoihin on monella huono asenne, ja osalle nuorista lyhyidenkin tekstien lukeminen on haastavaa. Yhteistä on kuitenkin se, että omalla kiinnostuksella tekstin aiheeseen on huomattava merkitys siinä, onko lukeminen vaikeaa vai helppoa.

”Joo se on kyllä aika yksiselitteistä. Tekstintuotto on siellä somemaailmassa.”

”Nuoret käyttävät nykyään ääniviestejä tai viestivät kuvien ja ääniviestien kautta. Kirjoittaminen vähentynyt. Koulussa käytetään tietokoneita, joten tekstiä tuotetaan koulussakin koneella. Kynällä kirjoittaminen lähinnä ala-asteella.”

Tekstiä nuoret tuottavat eniten somemaailmassa, missä sisältöjen luominen on nuorille luontevaa. Kuitenkin virallisten tekstien kirjoittaminen saattaa olla vaikeaa, esimerkiksi työhakemusten, CV:n ja virallisten sähköpostiviestien kirjoittaminen tuo haasteita. Nuoret tuottavat tekstin lisäksi myös kuva-, video- ja äänisisältöjä, ja osa nuorista kirjoittaa esimerkiksi runoja.

Viestinnän kontekstin tunnistaminen saattaa olla etenkin teini-ikäisille vaikeaa. Hienotunteisuus ja viestinnän tyyli voi olla hukassa, sillä puhekielisyys näkyy myös virallisemmissa yhteyksissä.

”Asenne ratkaisee enimmälti. Nuorista lukee ne, jotka on lapsena lukemaan oppineet ja kotona on luettu.”

Haastateltavat kokivat, että nuorilla on yhä enemmän vaikeuksia lukemisen ja tekstin tuottamisen suhteen. Asenne, keskittymisongelmat, lukihäiriöt, ajanpuute, sopivan lukemisen puute, kasvatus ja sosiaalinen media nähdään suurimpina esteinä lukemiseen ja tekstin tuottamiseen liittyen. Lukemisen esteet vaikuttavat monilla elämän osa-alueilla, esimerkiksi opinnot, työllistyminen, opiskelupaikan saaminen ja arjen hallinta voivat vaikeutua.

Heikon lukutaidon kanssa kamppailevat kaipaisivat enemmän tukea ja henkilökohtaista apua mielekkään lukemisen ja sen muodon etsintään.

 

Kirjoittaja: Sofia Niemelä, Seinäjoen ammattikorkeakoulu